Unkari: Budapest

Olin käynyt Budapestissä lyhyesti päiväreissulla vuonna 2002 rippileirin yhteydessä ja mielikuvani kaupungista olivat positiiviset, joten päätimme tänä kesänä 15­vuotiaan sisareni kanssa suunnata sinne. Lennot ja majoituksen (4 yötä sisältäen aamiaiset) varasimme netin kautta Ebookersilta, hintaa tuli hieman alle 300 €/hlö. Majoituimme uudehkoon neljän tähden Bristol hotelliin ja lennoista vastasi Malev. Forintteja vaihdoimme Suomessa etukäteen jonkin verran, mutta monin paikoitellen Budapestissä olisi pärjännyt myös euroilla (tosin kurssi ei aina ollut erityisen hyvä).

28.6.2010 maanantai

Lento Helsingistä lähti ajallaan maanantai­iltana. Malevilla ei tarjottu varsinaista ateriaa vaan sämpylä. Plussaa siitä, että etukäteen ilmoittamalla sai ilman lisähintaa valittua myös erikoissämpylän, esimerkiksi vegaanisen. Lento aika oli lyhyt, 2 h 20 min. Olimme etukäteen ottaneet selvää eri tavoista päästä lentokentältä hotellille ja päätyneet minibussiin, joka veisi lentokentältä suoraan hotellille ja johon oli mahdollista hankkia menopaluulippu kentällä olevasta kojusta. Hintaa kahdelta (edestakaisin) tuli hieman yli 30 €. Minibussikyyti oli kätevä ja helppo hankkia, Budapestin lentokentällä opasteet olivat selkeitä ja henkilökunta puhui hyvää englantia. Kyytiä ei tarvinnut myöskään odotella pitkään, lähdimme alle 10 minuutin kuluttua matkaan siitä kun olimme saaneet tavaramme. Yhteen bussiin mahtui muistaakseni noin 10 ihmistä

Noin puolen tunnin bussimatkan jälkeen olimme hotellilla, jonka totesimme siistiksi ja viihtyisäksi. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja englannin kielen taito hyvä. Huoneemme oli yksinkertainen, mutta siisti ja aivan riittävän tilava. Huoneessa ollut minibaari sai toimittaa jääkaapin virkaa. Huoneessa oli myös ilmainen koodilla toimiva turvaboksi, jonne olisi mahtunut läppärikin.

Kotiuduttuamme hotellille päätimme illalla lähteä keskustaan Tonavan rannan tietämille katsomaan tarkemmin tätä 2 miljoonan asukkaan kaupunkia. Matkaa hotelliltamme Tonavalle oli n. 1,5 km. Budapestissä kulkeminen ja suunnistaminen oli varsin helppoa, hotellilta saimme ilmaisen kaupunkikartan ja Tonavan ylittävät suuret sillat helpottivat sijainnin hahmottamista.

Ensitöiksemme rantaan saavuttuamme kiipesimme ylös Gellertin kukkulalle. Vaikka oli ilta ja ilma ei enää ollut kovin kuuma, oli urakka varsin hikinen. Ylhäällä kukkulalla vaiva kuitenkin palkittiin: Budapest on aivan upea iltavalaistuksessa (näköala muuten kuuluu Unescon maailmanperintölistalle). Siltojen ym. valot syttyvät yhdeksältä, itse olimme kukkulan laella hieman ennen yhdeksää, joten saimme sekä ”ennen että jälkeen” – kuvia. Valaistut sillat saivat kaupungin näyttämään varsin romanttiselta ja esimerkiksi kuninkaanlinna sekä parlamenttitalo olivat upeita. Kukkulalta käsin kaupungista sai myös kivan kokonaiskuvan. Budapestin kaupunkihan jakautuu varsinaisesti kolmeen osaan, Tonavan länsipuoliseen Budaan, jolla on kukkuloita ja historiallisia rakennuksia ja itäpuoliseen alavaan ja moderninpaan Pestiin sekä Óbudaan, jotka liittyivät yhteen vuonna 1873 muodostaen Budapestin kaupungin.

29.6.2010 tiistai

Tiistai­aamuna suuntasimme aamiaiselle yhdeksän aikoihin. Tarjolla oli esimerkiksi erilaisia hedelmiä, jugurtteja, teetä, mehuja, kahvia, kaakaota, leipiä, leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, levitteitä ja minicroissantteja. Kaikkiaan aamiainen oli hyvä ja riittoisa.

Aamiaisen jälkeen päätimme suunnata Margit saarelle, joka on noin 2 km pitkä saari Tonavan keskellä. Yhdestä Tonavan silloista pääsee kulkemaan saarelle sekä Pestin että Budan puolelta. Päivä oli kuuma (+ 30 astetta) ja aurinko paistoi, joten päätimme mennä saarella olevaan uimalaan viettämään aikaa. Saarella on käsittääkseni useampikin kylpylä, mutta päädyimme jalat matkan teosta kipeinä menemään ensimmäiseen vastaan tulleeseen, joka oli lähinnä uimahallityyppinen, joskin ulkoilma­altaat olivat mukavia. Uimalassa vietimme viitisen tuntia aurinkoa ottaen, kirjaa lukien.

Uimalassa käymisen jälkeen päätimme lähteä etsimään syötävää ja poikkesimme saarella olevaan pienehköön kahvilaan, jossa otimme juomat ja margaritapitsan puoliksi. Hintataso Budapestissä on suomalaisille varsin edullinen, esimerkiksi tilaamamme pitsa maksoi euroissa laskettuna n. 3 e. Muutoin kaikki oli ok paitsi, että pitsaa piti odottaa 45 minuuttia! Lisäksi henkilökunta ei osannut lähes ollenkaan englantia (eikä myöskään saksaa, ruotsia tai suomea), joten oli riittävän suuri ongelma yrittää selvittää jo sitä oliko koko pitsaa ollenkaan tulossa tai muistiko tyttö lainkaan meidän edes sitä tilanneen. Lopulta kuitenkin saimme pitsan, jossa ei ollut valittamista. Kokonaisuutena pidimme Margit saaresta erittäin paljon, se on kaunis ja rauhallinen keidas keskellä suurkaupunkia.


Saarelta lähdön jälkeen päätimme kävellä takaisin hotellille, mutta kiertää samalla vilkaisemassa Sankarien aukiota (Hösök tere), joka on 1896 rakennettu juhlistamaan unkarilaisten maahantulon tuhatvuotisjuhlaa. Sankarien aukio sijaitsee Andrássy út –kadun päässä, arviolta muutaman kilometrin päässä keskustasta, lähellä eläintarhaa. Aukio on runsaiden patsaiden ansiosta varsin vaikuttava näky, esimerkiksi unkarilaisten maahantuloa juhlistava patsas on korkeudeltaan 36 metriä.

Aukiolla poikkeamisen jälkeen pistäydyimme hotellille hetkeksi lepäämään ja suunnittelimme sen jälkeen testaavamme hotellin mainostamaa kuntonurkkausta. Kuntonurkkaus tosiaan löytyi hotellin alakerrasta, mutta se käsitti pienen huoneen, jonne ei saanut valoja ja jossa oli kuntopyörä, jota ei saanut säädettyä ja juoksumatto, jota ei saanut toimimaan.

30.6.2010 keskiviikko

Edellisenä päivänä uimalassa käytyämme, halusimme nyt mennä oikeaan kylpylään. Matkaopaskirjan perusteella valitsimme kohteeksemme Gellertin kylpylän, jonne suuntasimme heti aamupäivällä. Kylpylässä oli sekä sisä, että ulkouima­altaita ja sekä lämpimiä että kylmiä. Varasimme itsellemme aurinkotuolit ulkoa ja vietimme lähes koko päivän pääasiassa niissä aurinkoa ottaen ja lukien sekä välillä uimassa käyden. Yhteen ulkouima­altaista tulivat aallot joka tunti kymmenen minuutin ajaksi, mutta muutoin kylpylässä ei ollut juurikaan mitään ”lapsille suunnattua”. Erilaisia hoitoja olisi ollut tarjolla vaikka millä mitalla, mutta niihin emme tutustuneet. Kylpylän yhteydessä oli myös pienehkö ravintola, joten paikassa vierähti päivä mukavasti.

Illalla suuntasimme takaisin hotellille viemään tavaroita ennen kuin lähdimme takaisin keskustaan. Keskustassa päätimme mennä Tonavan risteilylle. Olimme etukäteen jo miettineet haluavamme jollekin jokiristeilylle, mutta emme olleet vielä päättäneet mennäkö jonnekin lähialueelle käymään vai ihan nähtävyyskierrokselle. Tonavaa pitkin Budapestistä olisi päässyt myös esimerkiksi Wieniin tai Bratislavaan, mutta päätimme suosiolla jättää ne toiselle kertaa. Tarjontaa oli varsin paljon ja lopulta päädyimme yksinkertaiseen tunnin mittaiseen iltaristeilyyn ilman tarjoiluja ja opastus nauhalta englanniksi. Hintaa risteilylle opiskelijakortilla tuli hieman alle 10 euroa. Risteily oli kannattava, etenkin juuri illalla kaupungin valaistuksen ollessa kaunis. Opastusnauhalta sai myös kuulla mielenkiintoisia asioita kaupungin historiasta.

Unkarissa vallitsevan mannerilmaston vuoksi kesät ovat kuumia. Reissumme aikana lämpötila oli jatkuvasti noin 30 astetta ja aurinko paistoi. Tästä syystä ruoka ei pahemmin maistunut, joten söimme ulkona ravintoloissa harvakseltaan. Useimmiten kävimme ostamassa jotakin pientä ruokakaupasta (keskustassa oli muutama kauppa sopivasti auki 24h, eikä todellakaan hintataso ollut huimaava).

1.7.2010 torstai

Olimme jo etukäteen päättäneet, että torstai on shoppailupäivä, sillä se oli ainoa päivä, jolle oli matkamme aikana luvattu sadetta. Aamiaisen jälkeen pyysimme hotellin respaa tilaamaan meille paluukuljetuksen lentokentälle seuraavaksi päiväksi ja sen jälkeen suuntasimme ensin läheiseen ostoskeskukseen muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen menimme vielä keskustan liikkeitä kiertämään. Hotelliltamme matka keskustaan ei ollut erityisen pitkä, mutta mukavuussyistä päätimme ostaa 10 kpl vihkon metrolippuja. Jalat saivat rasitusta riittämiin kauppoja kolutessa. Sadetta päivän aikana saatiin noin 2 minuutin hiljaisen kuuron verran ja lämpötila oli taas yli 30 astetta. Ostostarjonta Budapestissä oli varsin hyvä, erityisesti keskustan New Yorkerista löysimme paljon ostettavaa. Päivällä kävimme syömässä pitsan puoliksi kävelykatu Vaci utcalla sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa. Budapestissä on tapana jättää tippiä (n. 10 % laskun loppusummasta), mutta joissakin paikoissa palvelumaksu lisättiin suoraan laskun loppusummaan. Paikoissa, joissa kävimme, tämä luki heti ruokalistassa, mutta kannattaa olla tarkkana ja katsoa kuitista onko palvelusta jo veloitettu erikseen. Lisäksi kuulemma Budapestissä on myös paikkoja, joissa ei saa jättää tippiä, mutta itse emme tällaisiin törmänneet.


Illan vietimme Tonavan tuntumassa viehättävän kävelykatu Vaci utcan kahviloissa istuen ja kaupungin iltaelämää ihastellen. Kävelymatkalla hotellille näkyi kaupungin nurjia puolia, kuten joka ilta: kodittomia ihmisiä, joka ilta samassa paikassa nukkumassa. Myös kerjäläisiä oli jonkin verran, mutta mitään aggressiivista kerjäämistä emme kohdanneet. Eräällä aukiolla levähdimme ja seurasimme hetken aikaa kauempaa vanhan, ilmeisesti kodittoman miehen puuhia. Mies ei kiinnittänyt mitään huomiota ihmisiin ympärillään, vaan laahusti tutkimassa roskiksia. Patongin pala ja energiajuomatölkin pohjat lähtivät heti parempiin suihin. Päätimme käydä viemässä miehelle 1000 forinttia (reilut 3 €), sillä hän todella näytti olevan sen tarpeessa ja sillä rahalla Budapestissä saa jo kaupasta ihan mukavasti ruokaa. Toisaalta myös se tietyllä tapaa miellytti, että mies ei kuitenkaan kerjännyt, vaan etsi ruokaa ja myös kelpuutti löytönsä.

2.7.2010 perjantai

Kävimme aikaisin aamiaisella, jonka jälkeen luovutimme hotellihuoneen ja jätimme matkalaukkumme hotellille maksuttomaan lukittuun säilytystilaan. Minibussikyytimme noutaisi meidät hotellilta lentokentälle vasta neljältä, joten meillä oli hyvin aikaa vielä nauttia Budapestistä. Heti yhdeksältä suuntasimme metrolla Budapestin eläintarhaan. Eläintarhassa viihdyimme nelisen tuntia nähden muun muassa norsuja, virtahepoja, sarvikuonoja, kirahveja, susia ja jääkarhun. Budapestin eläintarhassa eläimillä nähdekseni oli kohtuullisen hyvät oltavat, ainakin verratessani joihinkin muihin vierailemiini paikkoihin. Eläintarhassa ostimme torikojusta hassuja pienenpieniä jäätelöpallosia, jotka olivat mukavaa maisteltavaa paahtavassa helteessä. Ennen lähtöämme eläintarhasta poikkesimme vielä vuohiaitauksessa, jonne sai mennä sisään silittämään vuohia. Opiskelijakortilla saimme alennusta myös eläintarhan sisäänpääsymaksusta. Eläintarhalta suuntasimme vielä metrolla viimeisiksi hetkiksi keskustaan Vaci utcalle, jossa kävimme syömässä ennen kotiin paluuta.

Minibussikyytimme haki meidät ajallaan hotellilta ja olimme hyvissä ajoin lentokentällä, jossa lähtöselvitys sujui vaivatta. Ihmettelimme kuitenkin sitä, että matkalipuissamme luki portinkohdalla 71b. Kuitenkaan missään ei näkynyt kylttejä tällaiselle portille, vaan porttien numerot loppuivat jonnekin noin kolmeenkymmeneen. Lentokentällä oli opastushenkilöstöä, jolta päätimme mennä kysymään asiasta. Pientä jännitystä oikean lähtöselvityspaikan löytämiseen toi kielitaito: kysyessäni portista, hän ei osannut sanoa muuta kuin ”very very bad thing” :D ja pudistella päätään. Tämän jälkeen kysyin vain missä suunnassa on turvatarkastus ja päätimme tiedustella porttiongelmaan ratkaisua joltakulta toiselta. Turvatarkastus sujui nopeasti, jonka jälkeen suuntasimme nopealle shoppailukierrokselle (täytyyhän toki ostokset ehtiä tehdä, vaikka olisikin kiire portille...). Kassalla kysyimme ystävälliseltä nuorelta miesmyyjältä portista, jolloin hän hyvällä englannilla totesi, että sellaista porttia ei ole. Hän ei tiennyt miksi kyseinen numero oli lipussamme portin kohdalla, mutta opasti paikalle, josta näimme lopulta oikean lähtöporttimme.

Lentoja Suomeen oli lähdössä useampia melkein samaan aikaan, mikä ilmeisesti sekoitti joidenkin matkustajien löytämistä portille. Pääsimme ajoissa koneeseen, mutta kone lähti puoli tuntia aikataulusta myöhässä matkaan. Missään välissä ei kuulutettu viivytyksen syytä, joten alun turbulenssi hieman hirvitti. Loppumatka sujui kuitenkin hyvin, ruokatarjoilu oli täsmälleen samanlainen kuin tulolennollakin. Suomeen saavuimme vain noin kymmenisen minuuttia alkuperäisestä aikataulusta jäljessä.

Kaikkiaan Budapest on varsin lumoava paikka. Sekoitus uutta ja vanhaa, arkkitehtonisesti erittäin viehättävä kaupunki ja kaupunkia halkova Tonava ja illan valot korostavat paikan romanttista ilmettä. Hintataso suomalaisille on erittäin kohtuullinen ja palveluntarjonta hyvää ja kielitaito pääosin myös kiitettävää. Tänne täytyy palata vielä uudestaan.

Kommentit