Ranska, Pariisi

Pariisi ja toukokuu – mikä ihana yhdistelmä! Pariisi, muodin mekka, ja todellinen suurkaupunki yli kahdella miljoonalla asukkaallaan (suurpariisin alueella yli 12 miljoonaa asukasta), houkuttaa vuosittain turisteja muutama kymmenen miljoonaa. Toukokuussa lämpötila olisi noin parinkymmenen asteen tienoilla ja suurin turistiryntäys vasta tuloillaan myöhemmin kesällä. Siispä varasimme Blue Onelta lennot (n. 150 €) ja majoituksen hotel Appista (yhden tähden hotelli, kahden hengen huone, wc ja suihku käytävällä, n. 20 €/yö/hlö, lähellä keskustaa ja Les Hallesin RER­juna­asemaa). Huomaathan, että kertomus on keväältä 2009 ja kuvat on elokuulta 2015.

2.5.2009 lauantai

Lensimme Pariisiin kolmisen tuntia Helsingistä, lento sujui hyvin. Charles de Gaullen lentoasema oli suuri ja muistutti osittain hieman jotain avaruusolentoa. Onneksemme matkaseurani oli käynyt Pariisissa muutamaan otteeseen aiemmin, joten liikkuminen kentällä oli tuttua. Kentällä on kolme terminaalia ja terminaaleissa useita halleja, joten etäisyydet ovat pitkiä. Terminaalien välillä liikuttiinkin ilmaisilla CDGVAL­junilla. Lentokentältä matkasimme suoraan RER­junalla Les Hallesiin. Lipun ostimme automaatista ja se maksoi n. 8 €. Les Hallesista jatkoimme matkaa jalan hotellillemme, joka sijaitsi St. Rue Dennisillä. Meillä oli hivenen kiire – hotellillamme ei ollut vastaanottoa ympäri vuorokauden, vaan päivällä klo 13­16 oli tauko. Hengähdimme helpotuksesta, kun pääsimme hotellin ovelle ja kello oli 12.55. Kuitenkaan, ketään ei ollut enää paikalla. Kirosimme ja jäimme istumaan hotellin edustalle katukivetykselle ja miettimään seuraavaa siirtoa. Lähinnä ongelmana oli minne saisimme matkalaukut säilöön turvallisesti ennen kuin pääsisimme hotelliin. Istuimme vielä hotellin edustalla, kun mies saapui paikalle kana­aterian kanssa ja avasi hotellin oven – hän oli hotellin vastaanottovirkailija, joka oli ollut hakemassa itselleen syötävää! Onneksemme hän otti meidät nyt vastaan, emmekä siis joutuneet odottamaan neljään asti. Hän oli lähtenyt paikalta jo ennen yhtä, joten hyvitykseksi hän tarjosi meille osaa lounastaan –josta kieltäydyimme kohteliaasti.
Hotellimme oli pieni ja vaatimaton, mutta aivan riittävä. Liikuntarajoitteisille sitä ei voi suositella – huoneemme oli neljännessä kerroksessa ja sinne johtivat epätasaiset osin kierteiset kapeat portaat. Saatuamme matkalaukut huoneeseen lähdimme katselemaan kaupunkia ja etsimään syötävää.

Illalla kiertelimme kävellen kaupunkia, hotellimme sijainti osoittautui varsin hyväksi. Kävimme mm. Pariisin maailmannäyttelyä (1889) juhlistamaan rakennetussa Eiffeltornissa ihailemassa maisemia. Emme tosin nousseet korkeimmalle tasanteelle, mutta alemmaltakin näki hyvin ja sai kivan kokonaiskuvan kaupungista. Jonot olivat melkoiset, mekin jonotimme arviolta muutaman tunnin.




3.5.2009 sunnuntai

Pariisissa joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sisäänpääsy suurimpaan osaan museoista on ilmainen – ei siis ollut vaikea päättää mitä tehdä! Tosin muutkin turistit näyttivät päätyneen samaan ratkaisuun ja jonot olivat sen mukaiset. Ensimmäisenä aamusta suuntasimme kulkumme Louvreen, jonne jonot olivat joitakin satoja metrejä. Jonotus sujui kuitenkin nopeasti, kun kenenkään ei tarvinnut ostaa lippua ja rakennus oli ulkopuoleltakin ihailemisen arvoinen. Sisällä päätimme nopeasti, mitä haluamme ehdottomasti nähdä, sillä kaikkea ei olisi mitenkään ehtinyt. Näimme siis vilaukselta mm. kuuluisan Mona Lisan sekä Milon Venuksen. Ihmismäärästä huolimatta museon sisällä oli melko helppo ja vaivaton liikkua, ainoastaan jonot vessaan olivat pitkät. Korjaan –siis jonot naisten vessaan olivat pitkät. Vessajonossa seisominen oli jonkin verran kiusallista, johtuen siitä, että viereisen miesten vessan reunimmaiset pisuaarit näkyivät jonoon ja joitakin miehiä se ei näyttänyt vaivaavan.



Louvren jälkeen menimme Centre Pompidouhun, nykytaiteen museoon, joka on nimetty Ranskan presidentin Georges Pompidoun mukaan. Rakennus on jo ulkoapäin varsin huomiota herättävä. Museossa totesimme, että nykytaide ei kyllä ole aivan meidän juttumme –vaikka itse pidänkin paljon esimerkiksi Marc Chagallin tyylistä, jota olikin nähtävillä.

4.5.2009 maanantai

Maanantaina aamusta menimme lähimmälle metroasemalle (Etienne Marcel) ostamaan meille viikoksi metrokortit. Myöhemmin metrolla liikkuminen osoittautui kaupungissa erittäin käteväksi ja helpoksi.

Päätimme lähteä RER­junalla Disneylandiin. Disneylandissa olimme heti aamusta puiston aukenemisen jälkeen ja ihmisvirta oli siedettävä. Liput puistoon maksoivat 40 € opiskelijoilta arkena ja lipulla pääsimme kumpaankin puistoon, tosin studioiden puolella emme ehtineet vierailla kertaakaan koko päivänä. Disneyland oli valtavan ihana paikka monivuotisille Disney­faneille kaikkine pienine yksityiskohtineen. Kävimme esimerkiksi kummitustalossa, Indiana Jones vuoristoradassa, Pirates of the Caribbean ajelulla ja Space Mountain avaruussukkulassa. Laitteet olivat kivoja, mutta ennen kaikkea puistossa nautin lukemattomista pienistä yksityiskohdista. Syömässä kävimme Kaunottaresta ja Kulkurista tutussa Bella Nochte –ravintolassa, jossa ilahdutimme nuorta tarjoilijapoikaa pyytämällä häntä kuvaan kanssamme. Näimme myös monia tuttuja hahmoja – Maija Poppasen seurueineen, Aku Ankan, Hessu Hopon, Peter Panin ja pääsimme myös tervehtimään iki­ihanaa Jack Sparrowta. Kauppoja puisto oli solkenaan ja niissä oli tarjolla toinen toistaan ihanampaa Disney­krääsää. Esimerkiksi kristalleista rakennettu Ruususen linna olisi ollut kerrassaan ihana, hintaakin tosin oli 24 000. Päivän lopuksi ennen puiston sulkeutumista katselimme vielä hienon loppuparaatin. Puiston mentyä kiinni oli puiston ulkopuolella alue, jossa oli mahdollista jatkaa shoppailua.

5.5.2009 tiistai

Tiistaina vierailimme katakombeissa, jotka ovat alun perin kalkkikivilouhoksina syntyneitä luolia, mutta joita on alettu käyttää hautoina 1700­luvulla. Jono oli totuttuun pariisilaiseen tapaan mahtava, mutta aika sujui rattoisasti. Oli varsin vapauttavaa keskustella, kun kukaan ympärillä ei ymmärtänyt suomea ja salakuunnella muiden juttuja. Takanamme olleen brittiperheen mies oli ystävällinen ja otti meistä yhteiskuvan. Repesimme molemmat nauramaan, kun huomasimme, että kuvassa suoraan kameraan katsoi myös meidän edessämme jonottanut pappa – olimmekin siis näköjään kolmen kopla. Katakombeissa eteneminen oli varsin pelottavaa ja kalloja oli runsaasti. Matkaopaskirjan mukaan 1800­luvulla käytävissä oli jopa asunut ihmisiä ja toisen maailmansodan aikoihin katakombeja hyödynsivät vastarintaliikkeen jäsenet. Nykyisin yleisölle on avoinna vain pieni osa maanalaisesta verkostosta (alle 2 km, kun yhteismittaa on yli 300 km), mutta katakombeihin pääsee myös joistain kohdin viemäri­ ja metroverkoston kautta ja laittomasti katakombeja hyödyntävätkin mm. huumekauppiaat ja erikoisuudentavoittelijat. Katakombeissa käyminen (muualla kuin sallitussa osiossa) on ollut kiellettyä useamman vuosikymmenen ja tätä vahtii erityinen tunnelipoliisi. Matkalla syvyyksissä tutustuimme myös muutamiin muihin matkailijoihin, brasilialaiseen ja yhdysvaltalaiseen poikaan sekä yhdysvaltalaiseen tyttöön. Harmi kyllä, tämä oli heidän toiseksi viimeinen päivänsä Pariisissa, muutoin olisimme varmasti viettäneet vielä lisää aikaa yhdessä. Katakombit olivat oiva paikka tutustumiselle, aiheesta riitti puhuttavaa.




Iltapäivällä kävimme syömässä Hard Rock Cafessa, sillä matkaseurani keräilee kyseisen paikan laseja. Hintataso ei ollut aivan edullisin ja ruoka hieman pettymys, mutta onpahan tämäkin koettu.
Illalla kävimme vielä Montmarte kukkulalla ihailemassa taiteilijoiden töitä ja pieniä kauniita kujia sekä suurta ja kaunista Sacre Coer basilikaa, josta on tullut muistomerkki Ranskan­Preussin sodan ja Pariisin kommuunin aikana kuolleille ranskalaisille.


6.5.2009 keskiviikko

Keskiviikkona kävimme Pére Lachaisen hautausmaalla, jonka aikanaan perusti itse Napoleon Bonaparte. Hautausmaa poikkesi paljon siitä mihin olimme tottuneet. Suunnistimme kartan avulla suurella alueella, jossa tiet risteilivät ja haudat olivat toinen toistaan hienompia ja suurempia. Pére Lachaiselle on haudattu muun muassa sellaisia kuuluisuuksia kuin Moliere ja La Fontaine. Lisäksi näimme mm. säveltäjä Frédéric Chopinin, kirjailija Oscar Wilden, laulaja Edith Piafin ja muusikko Jim Morrisonin haudan. Morrisonin hautaa vartioitiin, koska herran ruumis on useampaan kertaan yritetty kaivaa ylös haudastaan. Oscar Wilden hauta oli täynnä suukkoja, joista oli jäänyt huulipunareunukset merkiksi. Hautausmaa oli erittäin hieno, mutta toisaalta varsin aavemainen. Alueella on lisäksi kommunardien muuri, jota vasten teloitettiin 147 Pariisin kommuunin johtajaa kommuunin häviön jälkeen vuonna 1871.

Päivällä poikkesimme ihailemassa Citén saarella Notre Damea, tosin ylös asti emme kiivenneet ihailemaan kivihirviöitä 5 euron maksua vastaan. Varhaisgoottilaista tyyliä edustavaan katedraaliin sisäänpääsy oli muutoin ilmainen.

Illalla kävimme vielä Pariisin kuuluisimmalla ostoskadulla Champs Élyséellä, joka on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian Elysionin, kuolleiden valtakunnan mukaan. Champs Élysées on noin kolme kilometriä pitkä ja sen päässä on Riemukaari, jonka rakentamisen aloitti Napoléon Bonaparte, joka kuitenkin syöstiin vallasta ennen Riemukaaren valmistumista. Riemukaareen on kaiverrettu kaikkien Napoléonin sodissa kuolleiden nimet ja myöhemmin sen alle on myös sijoitettu ensimmäisessä maailmansodassa taistelleen tuntemattoman sotilaan hauta. Riemukaarta tyydyimme ihailemaan vain ulkoapäin, vaikka sisäänpääsymaksua vastaan olisi ollut mahdollista kiivetä ihailemaan näkymiä sen päältä.



Myöhään illalla kävimme vielä Seinen risteilyllä (n. 10 €), joka oli ehdottomasti kokemisen arvoinen. Tunnelmaa hieman latisti se, että veneeseen osui samaan aikaan jonkin verran meluisa koululaisryhmä, mutta näkymät olivat upeat. Aurinko oli laskenut ja oli pimeää, mutta kaupungin valot valaisivat. Etenkin Eiffeltorni näytti kauniilta, harmi vain, että hyviä kuvia oli hankala saada.

7.5.2009 torstai

Aurinko paistoi ja ilma tuntui helteiseltä, joten päätimme hylätä aikaisemmat suunnitelmat ja suunnata Luxemburgin puistoon piknikille. Ranskassa on ihania boulangerie:ta (leipomo) joka kadun kulmassa, joten piknikeväiden hankkiminen oli helppoa. Lisäksi ennakkoluuloista huolimatta Ranskassa puhutaan kohtuullisesti myös englantia. Pelkän patongin tilaaminen ranskaksi ei myöskään ole vaikeaa, samaten kannattaa opetella joitakin perusfraaseja, kuten tervehtimiset Bonjour! (ennen kuutta) ja Bonsoir! (kuuden jälkeen). Merci (kiitos) ja s'il vous plaît (olkaa hyvä, vähän kuin englannin please) ovat myös ahkerassa käytössä. Luxemburgin puisto oli viihtyisä ja vietimme siellä muutamia tunteja katsellen ihmisiä, sorsia ja kottaraisia sekä nauttien auringon paisteesta ja kiireettömyydestä.


Illalla suuntasimme uudestaan Montmarten taiteilijakukkulalle, jossa meidät houkuteltiin hyvän tarjouksen perässä ravintolaan syömään, vaikka pääosin tarkoituksemme oli matkalla hankkia ruokamme kaupoista. Alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka yhteensä 10 € kuulosti kuitenkin hyvälle. Olimmekin palveluun erittäin tyytyväisiä, hinta 10 € todellakin piti paikkansa, sisältäen myös ruokajuomat. Lisäksi tarjolla oli elävää musiikkia ja tarjoilijapojat olivat mukavia ja viihdyttäviä, ängeten samaan kuvaan kanssamme. Heillä oli myöskin huumorintajua, matkaseurani tiedustellessa vessan sijaintia, avasi tarjoilija pienen kaapin alaoven ja osoitti sinne :D. Ruoka oli erittäin hyvää, alkupalaksi otimme valkosipulipatonkia, pääruoaksi pitsaa ja jälkiruoaksi omenapiirakkaa. Montmartella oli myös useita viehättäviä pikkuliikkeitä, joissa teimme ostoksia. Eräs pieni liike myi paljon erilaisia suklaita ja meille tarjottiin maistiaisia heti kun astuimme sisään. Ostimmekin tuliaisiksi appelsiinisuklaata sekä shamppanjatryffeleitä. Illalla ihailimme Pariisin loistoa kukkulalta.

8.5.2009 perjantai

Perjantaina vierailimme Hôtel des Invalidesissä, jossa on mm. Ranskan sotahistoriaan liittyvä museo ja Napoleonin hauta. Invalidikirkkoa aikoinaan uhkasi tuho Adolf Hitlerin määrättyä sen erityisesti tuhottavaksi mikäli saksalaiset joutuisivat vetäytymään Pariisista 1944. Rakennukseen olikin sijoitettu huomattavasti räjähteitä, mutta hanke jäi toteutumatta. Invalidikirkkoon sisäänpääsy oli meille EU­maiden opiskelijoille täysin ilmainen, mikä oli positiivinen yllätys. Pariisissa ylipäätään varsin monet nähtävyydet olivat joko ilmaisia tai edullisempia EU­maiden opiskelijoille. Tosin joissakin tapauksissa käytössä oli ikäraja, jolloin hinnat olivat halvempia esimerkiksi alle 24­ vuotiaille.

Perjantaina kiertelimme myös latinalaiskorttelia, jossa sijaitsee mm. Pariisin yliopisto Sorbonne, ristiin rastiin ja suuntasimme Muséum national d'Histoire naturelleen eli luonnonhistorialliseen museoon, jonka perusnäyttelyyn pääsimme ilmaiseksi ihastelemaan mm. luurankoja.

9.5.2009 lauantai

Suuntasimme lauantaina uudestaan Disneylandiin, sillä yksi päivä ei ollutkaan riittävästi. Viikonloppuisin ei ollut tarjolla lippuja, joilla opiskelijat pääsevät sisään molempiin puistoihin 40 € hinnalla, vaan maksu oli n. 50 € ja sisälsi pääsyn yhteen puistoon. Jätimme studiot siis väliin tälläkin kertaa. Päivä sujui melko saman kaavan mukaisesti kuin maanantaina, mutta sää ei ollut yhtä onnistunut, vaan aika ajoin tihutti vettä. Pienet vesikuurot eivät kuitenkaan menoa pahemmin haitanneet, joskin tällöin kaupoissa oli selvästi tungosta. Sään johdosta tutustuimme tällä kertaa herkku­ ja tavaratarjontaan paremmin kuin edellisellä kerralla. Karamelliomenat olivat herkullisia, samoin kun Ben & Jerry’s jäätelöt. Tavaratarjonnasta eniten houkuttivat erilaiset korut. Kaulakoruja oli mahdollisuus suunnitella itse, esimerkiksi omasta kuvasta ja lisätä niihin tekstiä.

10.5.2009 sunnuntai

Viimeisen kokonaisen Pariisin päivämme käytimme vierailuun Versaillesissa. Matka Versailles’n taittui kätevästi ja edullisesti RER­junalla. Aurinkokuninkaan rakennuttama Versailles’n palatsi oli valtavan hieno ja sisäänpääsy meille ilmainen, en muista johtuiko siitä, että olemme opiskelijoita vai iästä vai mistä. Kiersimme palatsia useamman tunnin ja kävimme ihailemassa mm. kuuluisaa peilisalia, jossa allekirjoitettiin rauhansopimus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Versailles’n palatsin puutarha on myös erittäin kuuluisa ja näyttävä. Puistossa on paljon suihkukaivoja ja taideteoksia sekä vierailumme aikana myös musiikkia (jonka vuoksi sisäänpääsystä puistoon piti maksaa 6 €, vaikka palatsi oli meille ilmainen). Periranskalaiseen tapaan puisto oli varsin hoidettu ja graafisesti leikattu.

11.5.2009 maanantai

Viimeisenä aamuna emme enää ehtineet paljoakaan tehdä, kävimme vielä ihailemassa läheistä Saint Eustache –kirkkoa. Huoneen luovutus tapahtui jo ennen puolta päivää ja varsin pian olikin jo suunnattava lentokentälle. Lentokentällä koimme melkoisen pettymyksen huomatessamme, että turvatarkastuksen jälkeen tarjolla oli tasan yksi kauppa, joka oli vielä varsin pieni kooltaan. Hajuvesiä päätyi kuitenkin tuliaisostoksiin. Haikein mielin alkoi matka kotiin. Pariisi jää mieleeni ehdottomasti erittäin kauniina paikkana, patsaineen ja muistomerkkeineen sekä kauniine rakennuksineen, vaikka totta kai suurkaupungissa on myös omat tahransa, kuten kerjäläiset koirineen metroasemien luona. Tänne tahdon ehdottomasti vielä takaisin.


Kommentit