Norja; Nordkapp

Tämä on matkapäiväkirja reissustamme Norjaan ja Suomen Lappiin. Kävimme matkalla 7.­17.9.2007 aikana. Lähtöpaikkana oli Lahti. Tavoitteenamme oli käydä kavereidemme luona Norjan Tromssossa ja Euroopan pohjoisimmassa paikassa Nordkappissa. Voit lukea matkakertomuksen alkuperäisenä matkaajien kotisivuilla osoitteessa: http://visgi.info/norja07/aloitus.php

1. päivä, suuntana Oulu

Matkamme alkoi Lahdesta noin klo 18 aikoihin. Päätimme ajaa suoraan Ouluun kavereidemme luokse yöksi. Matka oli pitkä, n.500km, mutta saavuimme perille vihdoinkin yhdentoista aikoihin. Oulun keskustasta ostimme herkulliset pizzat.

2. päivä, kohti pohjoista

On meidän juhlapäivä, 3v 9kk! Sitä juhlimme lähtemällä klo 11:43 kohti pohjoista. Matkan aikana huomasimme, että Kemissä on tuulivoimalapuisto. Halusimme ehdottomasti mennä katsomaan ja kuvaamaan videokameralla niitä. Saavuimme Kemiin klo 13:11, takana Oulusta 111km. Pyörähdimme tuulivoimaloilla ja menimme katsomaan Jäänmurtaja Sampoa. Päätimme poiketa Rovaniemellä Lordin aukiolla, kun ajoimme Rovaniemen kautta. Kävimme täyttämässä vatsaa ja lähdimme pikaisesti kohti Leviä klo 15:50. Levi oli seuraava etappi ja sinne olikin matkaa. Matkalla sinne ihastelimme isoja maan korkeuserojen muutoksia. Yhtäkkiä alkoi näkyä korkeitakin vaaroja. Viisi poroakin näkyi matkalla. Ne olivat kilttejä ja antoivat meidän ottaa kuvia niistä tien varressa. Kello kuuden aikoihin ajoimme Levin huipulle ja menimme innokkaasti kuvailemaan upeita maisemia. Lähdimme seitsemän aikohin eteenpäin. Tällä hetkellä takana 415 Oulusta ja Lahdesta 915 kilometriä. Muonioon päin mennessä ajattelimme käväistä Ruotsissa! Ylitimme Tenojoen Muonion keskustan vierestä ja ajoimme Suomen tullin läpi. Kävimme neljäntoista kilometrin päässä Muodoslompolossa. Tie oli karmeassa kunnossa! Lähdimme takaisin kohti Muoniota ja jatkoimme siitä edelleen pohjoista kohti. Ajettuamme jonkin matkaa löysimme hyvän nukkumapaikan. Huomenna Saanalle, sinne on n.170km. Takana tällä hetkellä jo 1074km.

3. päivä, Saana

Heräilimme seitsemältä aamulla. Aamutoimet hoidettuamme lähdimme kohti Kilpisjärveä. Matkalla alkoi näkyä upeita ja korkeita maisemia. Reilusti ennen Kilpisjärveä huomasimme horisontissa Norjan mahtavia lumihuippuvuoria! Yhtäkkiä näköpiiriin ilmestyi eräässä jyrkässä laskussa mutkan takaa itse Saana- tunturi! Pysähdyimme ja rämmimme risujen ja louhikon läpi rannalle kuvasimme upeaa näköalaa. Lähdimme autolla kohti Saanaa ja kun vihdoin saavuimme sinne niin se oli niin upea että sitä on vaikea kuvailla. Edessä olisi neljä kilometriä nousua Saanan laelle 1029 metrin korkeuteen ja saman verran takaisin hieman hankalakulkuisessa kivikkoisessa maastossa. Matka ylös alkoi tunturikoivikossa noin puolen kilometrin pituudelta, joka oli kivikkoista polkua. Paikoin oli pitkospuita hankalimmissa kohdissa. Puurajan tullessa vastaan alkoi jyrkin nousu, johon oli rakennettu portaat. Jyrkkää nousua oli noin puolen kilometrin verran ja portaita taisi olla jotain kahdeksansadan luokkaa. Huipulle päästyämme oli mukavaa vain maata maastossa ja ihailla maisemia. Käväisimme laittamassa ison kiven kivikasan päälle huipulla ja kirjoitimme nimemme huipulla olevaan ”vieraskirjaan”. Kuvailtiin ja lähdettiin hiljalleen alaspäin. Paluumatka olikin huomattavasti helpompaa.

Oli mukavaa päästä autoon istumaan. Hetken hengähdettyämme lähdimme viimeiselle tankkaukselle Suomessa Kilpisjärven kylälle. Diesel maksoi litralta 1,080€. Vihdoin lähdimme kohti Norjaa. Rajalle oli vain viisi kilometriä.Ylitettyämme rajan maisemat muuttuivat rajusti! Heti edessämme oli hurja kanjoni. Vuoret olivat yhtäkkiä 1300­ 1400 metriä korkeita kartan mukaan. Koko ajan tuli vain korkeampia ja lumisempia vuoria eteen. Jonkin matkan päästä pääsimme vuonojen varrelle ja ne olivat henkeäsalpaavia joka puolelle kohoavine vuorineen. Matka seuraavaan kohteeseemme Tromsoon sujui mukavasti. Saavuimme sopivasti Tromsoon ennen pimeää. Tromso olikin aika iso kaupunki. Tapasimme kaverimme jotka työskentelevät sirkuksessa Tromsossa ja siirryimme heidän hyväksihavaitsemaansa pizzeria Allegroon. Pizzat olivat oikein hyviä erikoisine valkosipulikastikkeineen ja kiinankaaleineen ;) Hinnat ravintolassa olivat myös melko tähtitieteellisiä Suomen hintatasoon tottuneena. Maha täynnä ja väsyneenä päivästä menimme pian nukkumaan, jotta jaksetaan seuraavana päivänä kierrellä Tromsoa.

4. päivä, Tromso

Heräilimme noin seitsemän aikoihin ja lähdimme liikkeelle kahdeksalta. Ajelimme alkuun ympäri Tromson kaupunkia ja katselimme autosta norjalaista kaupunkia. Kadut tuntuivat jotenkin hyvin sekavilta kun kaikki on rakennettu rinteeseen. Seuraavaksi jalkauduimme ja siirryimme kävelemään keskustaan. Löysimme matkamuistomyymälää ja sen sellaista. Sitten menimme jäämeriaiheiseeen Polaria- museoon. Siellä oli jäämeren eliöitä Kuningasravuista hylkeisiin. Paikan kierrettyämme siirryimme Tromson Fjellheissen­tunturihissille (köysiratahissi vuorelle). Sieltä oli mahtavat näköalat kaupungille ja ympäröiville vuorille. Kuvailtiin taas ja ihasteltiin maisemia jonkin aikaa ja lähdimme viimeisellä hissivuorolla alas. Vuorelta alas tultuamme tapasimme kaverimme ja kävimme kaupassa ostamassa tarvikkeita ruuan laittoon. Eurosparista päästyämme menimme heidän kämpillensä kokkailemaan ja viettämään iltaa. Suihkussakin oli taas mukava päästä käymään. Purimme kameroista kuvia läppärille ja latailtiin sähkölaitteita huomista matkan jatkumista varten. Lopuksi katseltiin Norjan television erikoisia ohjelmia ja kävimme nukkumaan ennen yhtätoista.

5. päivä, kohti Altaa

Söimme ja lähdimme kaupan kautta kohti Altaa. Matkalla pyörähdimme vielä muutamassa paikassa Tromsossa. Kuljimme Skibotnin kautta ja siellä maisemat näytti niin hienolta ettei haitannut yhtään vaikka emme vaihtoehtoista lautta­reittiä menneetkään. Tien vieressä oli vähän väliä hienoja vesiputouksia, tosin joissakin oli vesi vähissä tähän aikaan vuodesta. Komeimmillaanhan ne ovat alkukesästä kun lumet sulavat vuorilta. Lopulta saavuimme erääseen isoon vuonoon, josta ei päässyt läpi millään vaan piti kiertää vuonon rantoja pitkin. Kiertolenkkiä tuli noin neljäkymmentä kilometriä. Vaikutti hölmöltä kun näki helposti vuonon toiselle puolelle, mistä myöhemmin ajettiin, mutta sinne ei suoraan sitten päässytkään!


Kuljimme pitkin Jäämeren rantaa kohti Altaa. Noin 50 kilometriä ennen Altaa tuli iso tietyömaa, jolla tie oli kammottavassa kunnossa. Ilta alkoi hämärtää nopeasti, joten päätimme etsiä sopivan yöpaikan. Löysimme sellaisen Kåfjordista, läheltä Altaa. Pysähdyimme hieman kahdeksan jälkeen. 1815 kilometrejä jo takana tällä reissulla! Päätimme nukkua autossa, koska pihalla oli tuulista ja kylmää sekä sää näytti siltä, että yöllä sataa. Ennen nukkumaan menoa keittelimme Trangialla kanakeittoa nälkäämme tupakansytyttimestä virtansa ottavalla Bilteman loisteputkilampun valossa.

6. päivä, kohteena Nordkapp

Lähdimme aamulla Altaa kohti upean ruskaisissa maisemissa. Altaan saavuttiin hieman ennen yhdeksää. Ulkona oli +4°C lämmintä. Kävimme Alta­museolla pyörähtämässä, mutta emme jaksaneet lähteä maastoon katselemaan Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvia kalliomaalauksia nihkeän sään vuoksi. Lisäksi kalliomaalausreitti oli sikamaisen hintainen. Kävimme vielä ”Rema­tonnis” eli Rema­1000 nimisessä marketissa ostamassa vähän evästä ja jatkoimme kohti Hammerfestiä. Todella pitkään ajoimme tasaista tietä korkealla vuoristossa puuttomalla tunturijänkä­alueella (n.50­60km). Ympärillä kohosi tuntureita ja vuoria. Eräässä kohdassa oli arviolta 20 kilometriä pelkkää suoraa tietä puuttomissa maisemissa! Seuraavaksi ylitimme kuuluisan Hammerfestin sillan ja erään tunnelin kautta jonkin matkan päästä saavuimme lopulta Hammerfestiin vähän ennen kolmea iltapäivällä. Hammerfest oli todellakin Maailman pohjoisin kaupunki.Matka Olderfjordista Nordkappiin oli todella upea! Menimme koko matkan Porsangerin vuonon rantaa pitkin. Matkalla oli paljon eri pituisia tunneleita. Eräässä oli melko huonokuntoinen asfaltti, mutta muissa ihan kelvollinen.
Tulimme odottamallemme Nordkapp­tunnelin tietullille. Oli muuten aivan sikamaisen kallista päästä sinne viralliselle Nordkappin saarelle. Tulli maksoi 192 kruunua autolta ja yhdeltä matkustajalta. Tunneli oli yli kuusi kilometriä pitkä ja yli 200 metriä merenpinnan alapuolella. Matkalla oli vaarallisen näköisiä kapeita teitä, joissa ei ollut kaiteita vaan pudotus rotkoon. Nordkappin viralliseen pohjoisimpaan kärkeen olivat norjalaiset pystyttäneet tietullin. Tulli oli 500 kruunua (62,50 €uroa) / henkilö. Lisäksi paikassa sijaitsevaan museoon tai johonkin sellaiseen olisi vielä maksanut sisäänpääsy 190 kruunua (23,75 €uroa) / henkilö. Hämärä alkoi tulla kovaa vauhtia, joten lähdimme takaisinpäin etsimään yöpaikkaa. Saavuimme lopulta Honningsvåg- kylään, joka oli 31 kilometrin päässä Nordkappista. Kävimme kaupassa ja menimme nukkumaan jo yhdeksän aikoihin väsyneinä päivästä. Ulkona oli säkkipimeää ja myrskyisää.

7. päivä takaisin Suomeen

Aamulla seitsemän aikoihin heräilimme ja lähdimme etsimään vuorien ympäröimältä kylältä paikkaa, josta voisimme ostaa postikortteja. Yhdeksältä saimme haettua muutaman Nordkapp- aiheisen postikortin sekä postimerkit niihin. Oli kohtalaisen kalliita. Raapusteltiin kortteihin jotain ja laitettiin ne lähistöltä löytyneeseen postilaatikkoon. Seuraavaksi lähdimme ajamaan kohti manteretta. Saavuimme taas Nordkappin saaren tunnelin tietullille. Jouduimme maksamaan saman kiskurihinnan 23,75 euroa, jotta pääsimme pois saarelta. Tulomatkallamme pysähdyimme Svartvikin vuonossa ja jäimme nyt samaan paikkaan keittämään pastaa ja lihapullia Trangialla. Saavuimme aikanaan takaisin Olderfjordiin, jossa oli risteys Altaan, Nordkappiin ja Karigasniemelle. Jatkoimme Karigasniemen suuntaan ja maasto alkoi muuttua matalammaksi.Karigasniemellä rajan ylitettyämme olikin sitten suoraa tietä silmänkantamattomiin. Suomen puolellakin oli komeaa ruskaa. Pääsimme ehjin nahoin Inariin ja päätimme etsiä sieltä yösijan, koska enää emme halunneet ajaa hämärässä. Vastaan tuli Lomakylä Inari, josta vuokrasimme mökin 32 euroa / vuorokausi hintaan.

8. päivä, matkalla Sodankylään

Pakkasimme auton ja lähdimme eteenpäin kohti Ivaloa. Matkan varrella pysähdyimme katsastamassa Karhunpesäkiven. Sinne meni helppo reitti portaita ja kävelytietä pitkin. Karhunpesäkivi on ontto siirtolohkare, jonka sisälle on kaivertunut pieniä hiidenkirnuja. Lisäksi kivi on vielä ylösalaisin niin, että se on ikäänkuin luola. Kivi sai nimensä vuonna 1930, kun metsästäjä kaivautui kiven alle sateensuojaan. Metsästäjä kuuli vierestään murinaa ja ampui karhun. Luola on sen verran korkea, että sisällä mahtuu seisomaan. Matka jatkui Porttipahdan tekojärven yli pengerrystä pitkin kohti Sodankylää. Matkalla kävimme Ilmakkiaavalla, jossa oli 400 metrin pitkospuureitti pienelle lintutornille. Ruska oli kaunista sielläkin, mutta lintuja ei oikein näkynyt. Ennen Sodankylää kävimme vielä pyörähtämässä Viiankiaapalla. Lopultakin pääsimme Sodankylään. Saunoimme kunnon löylyt pitkästä aikaa ja söimme herkullista ruokaa.

9. päivä, paluumatka

Aamupäivällä kävimme vielä läheisessä Papinniemen luontopolulla. Luontopolun kierrettyämme lähdimme matkaamaan etelää kohti, koska maanantaina on jo työpäivä. Kävimme pikaisesti vielä Sodankylän keskustassa ostoksilla ja ajoimme Nelostietä etelää kohti. Torvisen kohdalla käännyimme kohti Luostoa ja Pyhätunturia. Sielläkin oli ruska jo hyvässä mallissa. Jonkin matkan päästä pysähdyimme jollekin hakkuuaukealle etsimään sopivia kelohongan pätkiä Visalle askarreltavaksi. Löytyihän niitä ja otimme joitakin pätkiä mukaan. Matka jatkui kohti Rukaa. Kävimme Rukalla pikaisesti pyörähtämässä niin pitkälle kuin autolla pääsi. Ruka näytti nyt huvittavan pieneltä mäeltä Norjan valtavien lumihuippuisten vuorten jälkeen, vaikka olikin noin viitisensataa metriä korkea. Rukalla näytti olevan isot remontit meneillään. Kuusamossa kävimme syömässä ja jatkoimme matkaa eteenpäin. Alkoi taas hämärtää ajellessa ja aloimme katselemaan josko löytyisi joku mukava yöpaikka. Päätimme jäädä seuraavaan majapaikkaan. Oli jo pikkopimeää noin klo 20 aikoihin kun näimme mökkejä kyltin erään talon katolla. Ajoimme vahingossa ohi, mutta käänsimme auton vähän matkan päässä ja ajettelimme käydä kysymässä mihin hintaan ja minkälaisia mökkejä olisi tarjolla. Paikka osoittautui Luppokaira­nimiseksi ravintolaksi Tyrövaarassa. Kysyimme mökkien hintoja ja kävimme omistajan kanssa katsomassa mökkejä. Otimme 50 euron mökin ilman takkaa järven rannalta. Mökki oli hieno hirsimökki.

10. päivä, kohteena Lahti

Lähdimme aamusta mökiltä jatkamaan matkaa kohti Hepoköngästä, jossa olimme käyneet myös viime kesänä. Pysähdyimme matkalla "Hiljainen kansa"­tilataideteoksella. Hepokönkäältä jatkoimme kohti Kolia, joka oli viimeinen kohteemme. Juuri ennen Kolia auto varoitti vähäisestä öljyn määrästä, ajoimme kuitenkin Kolin mäen ylös parkkipaikalle. Kävimme Kolin huipulla pyörähtämässä ja palasimme autolle. Öljyä lisättiin moottoriin, mutta öljyvalo ei sammunut. Laskettelimme Kolille vievän tien Nesteen huoltoasemalle risteykseen ja aloin kysellä tutuilta, että mikä neuvoksi. Ohjekirjan mukaan autolla ei saisi ajaa jos valo ei sammu. Kyseessä saattoi olla siis öljypumppu tai öljykellossa vikaa. Iltakin alkoi pikkuhiljaa hämärtää. Lopulta tilattiin hinausauto Joensuuhun. Vakuutusyhtiössäkin kiellettiin ajamasta ja suosittelivat hinausta Joensuuhun ja yötä hotellissa, vakuutusyhtiön laskuun. Näin sitten teimmekin. Hinautimme auton Joensuun Autotalo Laakkoselle ja menimme Sokos Hotel Kimmeliin yöksi hienoon huoneeseen.

11. päivä, ongelmia

Aamulla olimmekin hotelliaamiaisen jälkeen jo virkeinä soittamassa paikalliselle Laakkoselle. Auto saatiin puhelinkeskustelussa sovittua otettavaksi nopeasti käsittelyyn ja aamupäivän aikana sieltä jo soitettiinkin, että auto on valmis. Viaksi ilmeni, että öljyn lisäys ei ollut kuittaantunut. Auton ohjekirjassa ei mainita asiasta mitään vaan öljynlisäys piti kuitata erikoisella tavalla, jonka vain huolto tietää. No huono homma, mutta tulipahan selville. Käytiin läheisessä Mäkkärissä syömässä ja jatkettiin vihdoin matkaa Lahteen

Yhteenveto

Hyvä reissu oli vaikka lopussa olikin pieni vastoinkäyminen. Norjassa sekä ruska­aikana pohjoisessa käynti oli ehdottomasti käymisen arvoista. Matka ei myöskään tullut kovin kalliiksi vähänkuluttavan diesel auton ansiosta vaikka matkaa kertyikin 3962 km. Keskikulutus jäi alle 5 litraa sadalla. Myöskään majoituksista ei tullut kovin paljon kuluja

Kommentit